{"id":954,"date":"2020-02-04T10:40:24","date_gmt":"2020-02-04T08:40:24","guid":{"rendered":"http:\/\/www.vavavi.fi\/?p=954"},"modified":"2020-02-04T10:40:24","modified_gmt":"2020-02-04T08:40:24","slug":"mission-impossible","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vaasanvaalipiirinvihreat.fi\/tuonti\/mission-impossible\/","title":{"rendered":"Mission impossible?"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
Heli H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen on ammatillinen opettaja Alaj\u00e4rvelt\u00e4. H\u00e4n oli Vihre\u00e4n\u00e4 eduskuntavaaliehdokkaana kev\u00e4\u00e4n 2019 vaaleissa.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n

Viime viikolla somen uutisvirrassa eteeni tuli liikuttava kuva puun rungosta, jonka edess\u00e4 kuvitteelliset puun k\u00e4det pitiv\u00e4t pahvikyltti\u00e4, jossa luki englanniksi: “Tuotan joka p\u00e4iv\u00e4 happea nelj\u00e4lle ihmiselle, enk\u00f6 olisi s\u00e4\u00e4st\u00e4misen arvoinen.” <\/strong><\/p>\n

Lapseni n\u00e4kiv\u00e4t kuvan ja tuumasivat ykskantaan, ettei yht\u00e4\u00e4n puuta saisi kaataa ja he olivat ilman muuta s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kyltti\u00e4 pidelleen puun. T\u00e4m\u00e4 on totta, puut ja niist\u00e4 muodostuvat mets\u00e4t ovat meille valtavan t\u00e4rkeit\u00e4. Niiden muodostamat monimutkaiset ekosysteemit vaikuttavat sek\u00e4 suoraan ett\u00e4 v\u00e4lillisesti ihmisten hyvinvointiin. Jo kymmenen minuutin mets\u00e4ss\u00e4 k\u00e4velyn on todettu alentavan verenpainetta ja laskevan stressihormonien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi on se puiden ja muun kasvillisuuden tuottama jokap\u00e4iv\u00e4inen happemme.<\/p>\n

Metsiemme tila on heikentynyt maailmanlaajuisesti h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4n nopeasti. Vaikka ilmaston l\u00e4mpenemisen seurauksena puut kasvavat esimerkiksi Suomen mets\u00e4alueilla nopeammin, ei se riit\u00e4 kompensoimaan niit\u00e4 tuhoja, joita l\u00e4mpeneminen \u00e4\u00e4rimm\u00e4isine s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6ineen saa aikaa. Saksassa ja muualla Keski-Euroopassa ovat mets\u00e4t kuivuneet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 pystyyn. Laajat havumets\u00e4alueet ovat kuivuneet ja kuolleet kuivien vuosien seuratessa toisiaan. Etel\u00e4-Amerikassa ja Australiassa laajat mets\u00e4palot ovat v\u00e4hent\u00e4neet mets\u00e4pinta-alaa kiihtyv\u00e4\u00e4n tahtiin. Suomessa ja muuallakin pohjoisilla alueilla on havaittu lis\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 mets\u00e4tuhoja, joko tuholaisten tai tautien lis\u00e4\u00e4ntymisen seurauksena. Aavikoituminen kiihtyy my\u00f6s Afrikassa varsinkin Saharan etel\u00e4puolisissa maissa. Sadekaudet my\u00f6h\u00e4stelev\u00e4t ja toisaalta kun taivaalliset hanat avautuvat, aiheutuu tulvia, jotka viev\u00e4t pahimmassa tapauksessa maaper\u00e4n kasvukerroksen mukanaan.<\/p>\n

Mika Anttonen, Suomen suurin bensiinikauppias, St1 -omistaja piti Autoliiton 100-vuotisjuhlassa palopuheen siit\u00e4, miten “nykyisiin k\u00e4ytt\u00f6liittymiin” eli polttomoottoriautoihin tuotetaan edelleen polttoaineita, eik\u00e4 loppua tarvitse olla n\u00e4kyviss\u00e4. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6autot ovat ep\u00e4eettisi\u00e4, koska kobolttia kaivamaan k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n lapsity\u00f6voimaa esimerkiksi Kongossa. H\u00e4n oli my\u00f6s valmis rahoittamaan metsitt\u00e4mishankkeita Afrikassa sek\u00e4 satsaamaan hiilidioksidin talteenottoon ilmakeh\u00e4st\u00e4, johon on jo tekniikka olemassa ja energia tuotettaisiin uusiutuvilla energiantuotantotavoilla. H\u00e4n puhui siit\u00e4, ett\u00e4 hiili pit\u00e4\u00e4 saada kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n, eli kun polttomoottorit p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t hiilidioksidia ilmakeh\u00e4\u00e4n, se tulee sitoa ilmakeh\u00e4st\u00e4 pois uudelleen polttoaineeseen. T\u00e4m\u00e4 olisikin ideaali tilanne.<\/p>\n

Mahdottomaksi tilanteen kuitenkin tekee se, ett\u00e4 olemme p\u00e4\u00e4st\u00e4neet hiilidioksidia ilmakeh\u00e4\u00e4n liikaa jo 100 vuoden ajan. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 maailmassa ei riit\u00e4 energiaa ja tekniikkaa siihen, ett\u00e4 hiilidioksidia saataisiin poistettua ilmakeh\u00e4st\u00e4 enemm\u00e4n kuin sit\u00e4 sinne p\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n Mika Anttonen todisti itse seuraavassa lauseessaan, kun kertoi uusiutuviin, v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6isiin tai p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6miin tekniikoihin investoitavan raham\u00e4\u00e4r\u00e4n. Se on auttamatta liian pieni ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6jen tuotantoon n\u00e4hden. Koska hiilidioksidia pit\u00e4isi todella saada v\u00e4hennetty\u00e4, eli jos p\u00e4\u00e4st\u00e4mme litran, pit\u00e4isi poistaa mielell\u00e4\u00e4n kaksi litraa, jotta se olisi j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. My\u00f6s metsitt\u00e4minen on vaikeaa, jos puut kuolevat kuivina pystyyn, tai syttyv\u00e4t palamaan.<\/p>\n

H\u00e4iritsev\u00e4\u00e4 puheessa oli my\u00f6s se, ettei koko aikana kuultu halaistua sanaa kulutuksen kohtuullistamisesta tai \u00f6ljyteollisuuden haitallisuudesta ymp\u00e4rist\u00f6lle. Ei edes sivulauseessa mainittu sit\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kaivos- ja betoniteollisuuden tuotteita, joita n\u00e4m\u00e4 energiantuotantolaitokset ja tuhannet tuuli- ja aurinkovoimalaitokset tarvitsevat raaka-aineikseen. Ja miss\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4it\u00e4 uusiutuvan energiantuotannon v\u00e4lineit\u00e4 eniten valmistetaan, on tietenkin Kiina, tuo eniten ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tuottava maa maailmassa.<\/p>\n

Siit\u00e4 seikasta emme p\u00e4\u00e4se mihink\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tehokkain ilmakeh\u00e4st\u00e4 hiilidioksidia poistava “laite” on el\u00e4v\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 kasvussa oleva puu. Sille ei l\u00f6ydy haastajaa. Energiantuotannossa syntyy aina ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia ja p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Vaikka energiaa tuotettaisiin n\u00e4enn\u00e4isesti uusiutuvasti, p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 syntyy silti. Tuulivoimaloihin tarvitaan paljon komposiittimuovia, joka on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdotonta kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4. Kaikkiin voimalaitoksiin tarvitaan vahvat betoniperustukset, mutta betonin valmistaminen itsess\u00e4\u00e4n tuottaa valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n hiilidioksidia. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 maaper\u00e4 on poissa puiden kasvualustan m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, se valetaan ikuisiksi ajoiksi betonin sis\u00e4\u00e4n, jolloin paikalla ei koskaan kasva puita. Tai jos rakennetaan vesivoimalaitos, valetaan kalojen ja muiden vesieli\u00f6iden elinymp\u00e4rist\u00f6 betoniin, ja pahimmassa tapauksessa h\u00e4vitet\u00e4\u00e4n lajeja sukupuuton partaalle.<\/p>\n

Mit\u00e4 sitten pit\u00e4isi tehd\u00e4? Niin kuin Mika Anttonen sanoi puheessaan energiateollisuus ei ole 1,5 asteen tahdissa. Ja vaikuttaa silt\u00e4, ettei osa maailman maistakaan n\u00e4e kokonaiskuvaa, miten p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 voisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kohtuullisesti ja nopeasti. Yksi keskeinen asia olisi kulutuksen kohtuullistaminen ja v\u00e4est\u00f6nkasvun hillitseminen. Tasaisemmin jakautuvat tulot mahdollistaisivat ihmisten kohtuullisen elintason. On laskettu, ett\u00e4 maailmassa tuotetulla ruualla ruokkisi jopa yhdeks\u00e4n miljardia ihmist\u00e4. Lis\u00e4ksi esimerkiksi biokaasu tulisi ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n laajemmassa mittakaavassa liikenteen polttoaineena. My\u00f6s j\u00e4tteist\u00e4 ja teollisuuden sivuvirtamateriaaleista tehty polttoaine tulee ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n laajemmin. N\u00e4it\u00e4 tekniikoita tulee ehdottomasti kehitt\u00e4\u00e4 jatkossakin eteenp\u00e4in.Asiat eiv\u00e4t ole yhden valtion p\u00e4\u00e4tett\u00e4viss\u00e4, mutta voimme vaikuttaa tekem\u00e4ll\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja auttamalla toisia. Jokainen voi mieless\u00e4\u00e4n mietti\u00e4, miten el\u00e4\u00e4, mik\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 itselle, mik\u00e4 on luonnonmukaista. Koska mit\u00e4 luonnollisemmalla tavalla el\u00e4\u00e4, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tuottaa haitallisia ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia. <\/p>\n

Kannattaisi my\u00f6s alkaa varautua siihen, ett\u00e4 ilmasto muuttuu ja ett\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isi\u00e4 s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6it\u00e4 esiintyy jatkossa useammin kuin ennen. Kansat ovat liikkeell\u00e4, eik\u00e4 niit\u00e4 pys\u00e4yt\u00e4 mik\u00e4\u00e4n rajojen kiinni -julistus. Jo nyt osa Suomen alueista k\u00e4rsii ty\u00f6voimapulasta, kuten J\u00e4rviseutu. Tarvitsemme toisiamme ja uusia idearikkaita ihmisi\u00e4. Toivon kaikille iloa el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja energiaa uusiin ideoihin!\u00a0 \u00a0\u00a0<\/p>\n

Heli H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, ammatillinen opettaja<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime viikolla somen uutisvirrassa eteeni tuli liikuttava kuva puun rungosta, jonka edess\u00e4 kuvitteelliset puun k\u00e4det pitiv\u00e4t pahvikyltti\u00e4, jossa luki englanniksi: “Tuotan joka p\u00e4iv\u00e4 happea nelj\u00e4lle ihmiselle, enk\u00f6 olisi s\u00e4\u00e4st\u00e4misen arvoinen.” Lapseni n\u00e4kiv\u00e4t kuvan ja tuumasivat ykskantaan, ettei yht\u00e4\u00e4n puuta saisi kaataa ja he olivat ilman muuta s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kyltti\u00e4 pidelleen puun. T\u00e4m\u00e4 on totta, puut ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-954","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tiedotteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vaasanvaalipiirinvihreat.fi\/tuonti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/954","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vaasanvaalipiirinvihreat.fi\/tuonti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vaasanvaalipiirinvihreat.fi\/tuonti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaasanvaalipiirinvihreat.fi\/tuonti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vaasanvaalipiirinvihreat.fi\/tuonti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=954"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vaasanvaalipiirinvihreat.fi\/tuonti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/954\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":957,"href":"https:\/\/vaasanvaalipiirinvihreat.fi\/tuonti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/954\/revisions\/957"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vaasanvaalipiirinvihreat.fi\/tuonti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=954"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vaasanvaalipiirinvihreat.fi\/tuonti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=954"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vaasanvaalipiirinvihreat.fi\/tuonti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=954"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}