Jenni Kuisti jatkaa Vaasan vaalipiirin Vihreiden puheenjohtajana

Vaasan vaalipiirin Vihreät ry on valinnut Jenni Kuistin jatkamaan puheenjohtajana vuonna 2026. Kuisti toimii valtuutettuna Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella ja Alajärven kaupunginvaltuustossa.

Olen kiitollinen mahdollisuudesta ja luottamuksesta jatkaa piirin johdossa kolmatta vuotta. Tulevana vuonna tavoitteemme on tuoda yhä näkyvämmin ja rohkeammin esiin vihreiden sosiaalisesti inhimillistä ja paikallista luontoa vaalivaa vaihtoehtoa, sekä tietenkin valmistautua tuleviin eduskuntavaaleihin, Kuisti toteaa.

Kuisti on erikoistuva sosiaalityöntekijä ja työskentelee sosiaali- ja kriisipäivystyksessä Etelä-Pohjanmaalla.

 Sote-palveluissa huomio on käännettävä palveluverkkokeskustelusta palveluketjuihin. Meidän on varmistettava, että sote-palvelut eivät vahvista vallalla olevaa eriarvoistumiskehitystä, vaan päinvastoin. Kehitetään alueilla omatiimi-malleja ja matalan kynnyksen palveluita huomioiden erityisesti paljon palveluita tarvitsevat ja heikoimmassa asemassa olevat asiakkaat, kommentoi Kuisti.

Hallituksen jäseninä ensi vuonna toimivat Jami Haavisto (Seinäjoki), Emma Lehtonen (Vaasa), Säde Hotakainen (Kokkola), Tanja Kirsilä (Pietarsaari), Pia Kokko (Vaasa), Marko Perälä (Vaasa),  Minna Roukkio-Taipele (Kokkola), Heidi Åkerman (Seinäjoki), Piia Äijö (Kauhajoki). Varajäseninä ovat Laura Ala-Kokko, Taavi Horila, Tiia Lumilaakso, Hannele Salmela ja Anni Teerikangas.

Lisäksi Vaasan vaalipiirin Vihreiden vuoden vapaaehtoiseksi valittiin vaasalainen Kaarlo Lepistö. Hänen kuvailtiin tulevan aina paikalle hoitamaan asian kuin asian: “Kaarlo järjestää, varaa, kuskaa ja hankkii. Häneen voi aina luottaa.”

Säde Hotakainen: Kun häkit sulkeutuvat, uudet ovet avautuvat – Keski-Pohjanmaalla on kaikki edellytykset kukoistaa myös ilman turkistarhausta

Viimeisetkin turkistarhat lopettavat toimintansa naapurissamme Ruotsissa tässä kuussa – kiitos maan hallituksen myöntämälle tuelle tarhauksesta vapaaehtoisesti luopuville.

 

Tämä on yleinen suunta Euroopassa, sillä jo yli 20 maanosamme maata on kieltänyt turkistarhauksen kokonaan tai osittain. Eurooppalainen kansalaisaloite ”Fur Free Europe” keräsi vuonna 2023 yli 1,7 miljoonaa vahvistettua allekirjoitusta tehden siitä historian menestyneimmän eläinsuojeluun liittyvän kansalaisaloitteen EU:ssa. Vastineeksi Euroopan komissio alkoi pohtia koko EU:n alueen kattavaa turkistarhauksen ja tuotteiden myynnin kieltoa. Lähiaikoina se päättänee, esittääkö se varsinaista lainsäädäntöehdotusta – toivottavasti näin käy.

 

Mielipidemittausten mukaan myös Suomessa suuri enemmistö vastustaa nykymuotoista turkistarhausta eikä pidä sitä eettisesti hyväksyttävänä toimintana. Ilman valtion tukia ala ei ole edes taloudellisesti kannattava. Maamme kaksi isoa pankkikonsernia, OP ja Nordea, eivät enää käytännössä myönnä uutta rahoitusta turkistarhaukseen alan heikon kannattavuuden ja epävarmojen tulevaisuudennäkymien takia. Lisäksi THL:n mukaan turkistarhaus aiheuttaa jatkuvan pandemiauhan ja siten riskin kansanterveydelle.

 

Kaiken tämän huomioiden ei voi kuin olla surullinen maa- ja metsätalousministeriön toukokuun lopussa lausunnoille tuomasta luonnoksesta turkiseläinten hyvinvointia koskevaksi asetukseksi. Asetusta on valmisteltu yli vuosikymmen, mutta sen sisältö ei tuo merkittäviä muutoksia ja aitoja parannuksia eläinten oloihin.

Asetus edelleen sallisi turkiseläinten kasvatuksen pienissä, verkkopohjaisissa häkeissä eli täysin sopimattomissa olosuhteissa. Häkkikokoihin vaaditut muutokset ovat vähäisiä eivätkä ne ole pakollisia yli kymmeneen vuoteen – vaikka jopa oikeuskansleri on linjannut, että niin pitkät siirtymäajat eivät ole asianmukaisia.

Vaikka Suomi laahaa jäljessä, suunta on selvä: turkistarhaton Eurooppa on yhä lähempänä. Mitä jos lopettaisimme alan tekohengityksen ja ottaisimme mallia maista, joissa siirtymä on hoidettu sekä ihmisten että eläinten kannalta reilulla tavalla? Alan investointitukien tilalle luotavan luopumistuen avulla halukkaat voisivat lopettaa tarhauksen hallitusti kohtuullisessa ajassa ja siirtyä muihin elinkeinoihin.

Keski-Pohjanmaalla on kaikki edellytykset kukoistaa myös ilman turkistarhausta. Maakunta on täynnä osaamista ja työtä pelkäämättömiä ihmisiä. Luonnonmukainen viljely, vihreä energiantuotanto, erilaiset palvelut ja teknologia tarjoavat uusia mahdollisuuksia. Tarvitsemme vain rohkeutta nähdä ne – ja uskallusta tarttua niihin.

Säde Hotakainen