Säde Hotakainen: Kun häkit sulkeutuvat, uudet ovet avautuvat – Keski-Pohjanmaalla on kaikki edellytykset kukoistaa myös ilman turkistarhausta

Viimeisetkin turkistarhat lopettavat toimintansa naapurissamme Ruotsissa tässä kuussa – kiitos maan hallituksen myöntämälle tuelle tarhauksesta vapaaehtoisesti luopuville.

 

Tämä on yleinen suunta Euroopassa, sillä jo yli 20 maanosamme maata on kieltänyt turkistarhauksen kokonaan tai osittain. Eurooppalainen kansalaisaloite ”Fur Free Europe” keräsi vuonna 2023 yli 1,7 miljoonaa vahvistettua allekirjoitusta tehden siitä historian menestyneimmän eläinsuojeluun liittyvän kansalaisaloitteen EU:ssa. Vastineeksi Euroopan komissio alkoi pohtia koko EU:n alueen kattavaa turkistarhauksen ja tuotteiden myynnin kieltoa. Lähiaikoina se päättänee, esittääkö se varsinaista lainsäädäntöehdotusta – toivottavasti näin käy.

 

Mielipidemittausten mukaan myös Suomessa suuri enemmistö vastustaa nykymuotoista turkistarhausta eikä pidä sitä eettisesti hyväksyttävänä toimintana. Ilman valtion tukia ala ei ole edes taloudellisesti kannattava. Maamme kaksi isoa pankkikonsernia, OP ja Nordea, eivät enää käytännössä myönnä uutta rahoitusta turkistarhaukseen alan heikon kannattavuuden ja epävarmojen tulevaisuudennäkymien takia. Lisäksi THL:n mukaan turkistarhaus aiheuttaa jatkuvan pandemiauhan ja siten riskin kansanterveydelle.

 

Kaiken tämän huomioiden ei voi kuin olla surullinen maa- ja metsätalousministeriön toukokuun lopussa lausunnoille tuomasta luonnoksesta turkiseläinten hyvinvointia koskevaksi asetukseksi. Asetusta on valmisteltu yli vuosikymmen, mutta sen sisältö ei tuo merkittäviä muutoksia ja aitoja parannuksia eläinten oloihin.

Asetus edelleen sallisi turkiseläinten kasvatuksen pienissä, verkkopohjaisissa häkeissä eli täysin sopimattomissa olosuhteissa. Häkkikokoihin vaaditut muutokset ovat vähäisiä eivätkä ne ole pakollisia yli kymmeneen vuoteen – vaikka jopa oikeuskansleri on linjannut, että niin pitkät siirtymäajat eivät ole asianmukaisia.

Vaikka Suomi laahaa jäljessä, suunta on selvä: turkistarhaton Eurooppa on yhä lähempänä. Mitä jos lopettaisimme alan tekohengityksen ja ottaisimme mallia maista, joissa siirtymä on hoidettu sekä ihmisten että eläinten kannalta reilulla tavalla? Alan investointitukien tilalle luotavan luopumistuen avulla halukkaat voisivat lopettaa tarhauksen hallitusti kohtuullisessa ajassa ja siirtyä muihin elinkeinoihin.

Keski-Pohjanmaalla on kaikki edellytykset kukoistaa myös ilman turkistarhausta. Maakunta on täynnä osaamista ja työtä pelkäämättömiä ihmisiä. Luonnonmukainen viljely, vihreä energiantuotanto, erilaiset palvelut ja teknologia tarjoavat uusia mahdollisuuksia. Tarvitsemme vain rohkeutta nähdä ne – ja uskallusta tarttua niihin.

Säde Hotakainen

Faisa Egge: Kahdeksalla äänellä 16 osastopaikan vähennys Soitessa

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen hallituksen kokouksessa 20.5. saatiin lopulliseen päätökseen yhteistoimintaneuvottelut, joiden lopputuloksena päätettiin mm. lomautuksista ja osastojen yhdistämisistä, mikä tarkoittaa osastopaikkojen vähentämistä usealta keskussairaalan osastolta. Yhteensä osastopaikkoja vähennetään 16, mikä tarkoittaa myös hoitajien vähentämistä näiltä samoilta osastoilta.


Nämä säästötoimet ovat suunnitelleet muutaman ihmisen ryhmä, mutta lopullisen päätöksen toimista teki aluehallitus, jossa siinäkin vain 11 henkeä mukana. Heistä 8 hengen enemmistö kannatti suunniteltuja toimenpiteitä. Aluevaltuuston käsiteltäväksi asia ei tullut. Mikä aluevaltuuston rooli edes on, kun näin merkittäviin päätöksiin ei ole kuitenkaan päätäntävaltaa? Suunnitteluryhmä ei konsultoinut tarpeeksi henkilökuntaa, jota asia koskee. Sairaalan henkilökunta ylilääkäreitä myöden ei tiennyt suunnitelmista juuri mitään, vaan joutuivat lukemaan päätöksistä uutisista. Lääkärien ja hoitajien näkökulmia ei kuunneltu. Aluevaltuustollekaan ei kerrottu asioista yhtään sen enempää kuin muillekaan.


Kaikki ymmärtävät, että säästöjä pitää tehdä, mutta täytyy ottaa ensin selvää asioista, kuunnella ihmisiä, joita asia koskee ja ottaa kokonaisuus huomioon. Täytyy selvittää perin pohjin, mitä seurauksia säästötoimenpiteillä olisi.


Lääkärit, joiden kanssa olen keskustellut, kertovat, että osastopaikkojen vähentämiset aiheuttavat muun muassa sen, että täytyy alkaa tehdä kovalla kädellä hoidon rajauksia. Kuka pääsee hoitoon ja kuka ei? Kun Kokkolassa ei ole resursseja hoitaa kaikkia potilaita, täytyy hoito ostaa muista sairaaloista, ja se vasta kalliiksi tuleekin. Myös hoitoon pääsyn viivästyminen saattaa vaikeuttaa hoidon toteuttamista ja saada aikaan lisäkustannuksia.

Säästöjä olisi voinut tehdä myös siten, että Kokkolassa tehdään vaativia leikkauksia, joita ei kaikissa sairaaloissa ole mahdollista tehdä, ja muut sairaalat ostaisivat näitä leikkauksia siten Soitelta. Tähän olisi ollut jo valmiit resurssit ja suunnitelmat mm. kirurgisella osastolla.

Osaava työvoima katoaa Kokkolasta, kun esimerkiksi kirurgit eivät halua jäädä sairaalaan, jossa tehdään vain akuuttileikkauksia. Kun potilaille ei ole tarpeeksi paikkoja osastoilla, heitä kotiutetaan ennenaikaisesti tai ei voida ottaa sisään, vaikka tarve olisi. Tämä johtaa mahdottomaan ambulanssirumbaan, jossa potilaat kulkevat edestakaisin kodin ja sairaalan väliä kalliiksi tulevilla ambulanssikyydeillä.


Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa etsitään uutta johtajaa Soitelle. Olisiko ensin pitänyt valita uusi johtaja, ja sen jälkeen hänen kanssaan yhteistyössä suunnitella säästötoimenpiteet? Nyt uuden johtajan pitää hypätä toteuttamaan muiden päätöksiä, kun näitä päätöksiä vastaan on kuulemani mukaan koko sairaalan henkilökunta. Päätöksiä aletaan toteuttamaan heti syksyllä. Melkoisella vauhdilla edetään.


En halua, että Keski-Pohjanmaan keskussairaalaa vähitellen aletaan ajamaan alas. Haluan, että maakuntamme asukkaat voidaan jatkossakin hoitaa Kokkolassa parhaalla mahdollisella tavalla ja tarpeeksi ajoissa.


Faisa Egge

Keski-Pohjanmaan aluevaltuuston jäsen